Tänään kun lähdin kotoa, pellon takaa kuului joutsenen laulu. Se ehkä etsi itselleen puolisoa, en tiedä. Muistin kuulleeni, että joutsen etsii itselleen elinikäisen kumppanin. Se on yksiavioinen.

Niin oli ystävättärenikin. Hän nukahti tänään pois tästä maailmasta. Hän ei ikinä eroa puolisostaan, ei jätä perhettään toisen takia. Hän jätti meidät kaikki kuitenkin.

Me toivumme, hitaasti mutta kuitenkin, mutta entä perhe, kuinka he toipuvat. " Otan osaa"- niinhän sitä sanotaan, mutta mihin me todellisuudessa voimme ottaa osaa. Ehkä ajattelet, onhan minultakin kuollut läheinen, olenhan minäkin surrut. Toki, mutta sinä omalla tavallasi, et voi nähdä toisten sydämiin.

Niinpä aionkin huomenna sanoa: " En tiedä mitä sanoisin.... Koska en todellakaan tiedä